Eilen pääsin käyttämään tätä ihmettä ensimmäisen kerran. Tähän saakka ratikkapysäkille on pitänyt varautua tasan kolmen ja puolen frangin kanssa, jos ei halua kokea sitä mahtavaa fiilistä, joka seuraa kun syöttää koneeseen viisifrangisen ja vasta sen jälkeen oivaltaa, että vaihtorahat saadakseen täytyisi mennä kuitin kanssa liikennelaitoksen neuvontaan... Vielä mahtavampi fiilis on, jos matkustaa kaverin kanssa ja on laskenut, että rahat riittävät juuri kahteen lippuun - paitsi etteivät sitten riitäkään, sillä kahta lippua ei voi maksaa yhdessä ja masiina nieli puolet budjetista.
Saatavia liikennelaitokselta olisi varmasti jo useampi kymppi, mutten ole aivan varma, kuinka pitkältä ajalta rahat voi hakea takautuvasti.
Huomaatteko kuvassa toisen geneveläisen harvinaisuuden? Aparaatti hyväksyy myös pankki- ja luottokorttimaksut. Osa automaateista hyväksyy maksut vain käteisellä tai TPG:n omalla maksukortilla, joita niitäkin selkeyden vähentämiseksi on kahta erilaista, jotka eivät tietenkään käy kaikkiin koneisiin. Rahoittaakohan laitos useaa rinnakkaista maksujärjestelmää niillä vaihtorahoilla, joita matkustajat eivät koskaan peri takaisin?
Näissä fiiliksissä pakkaan matkalaukkuni ja lähden piipahtamaan teknologiaihme-Suomessa. Seuraavan puolentoista viikon aikana siis tiedossa oman sveitsiläistymisen testaamista, jos vain yllän enää niin korkealle teknologiselle tasolle, että kykenen postaamaan matkalaitteistolla.
Wau, mikä edistysaskel. Sehän hyväksyy eurotkin. Sveitsiläiset näköjään luottavat euron jatkuvuuteen. Minua taas huvittaa se, että jotkut pankit Suomessa eivät käsittele käteistä rahaa enää lainkaan. Sveitsiläisille raha kuin raha kelpaa. Joka maassa on omat omituisuutensa: Saksassa kelpaavat 1,2 ja 5 centin kolikotkin, mutta kaikki eivät kassalla ota vastaan 200 ja 500 euron seteliä, pitää olla korkeintaan satasia. Suomalaiset vierailijat taas pällistelevät näköjään sitä, että eivät voi kapakassa maksaa yhtä oluttaan pankkikortilla.
VastaaPoistaHyvää matkaa!
Liekö kysymys luottamuksesta, vai onko automaattien hankintapäätös tehty niin kauan sitten, ettei kriisiä osannut vielä kukaan aavistaa ;) Käteiseen täällä kyllä uskotaan: viiden sentiimin kolikkoja ei karsasteta, ja toisaalta mikään seteli ei ole liian iso. Tai sanotaan nyt ainakin, ettei mikään seteli, mikä minulla on ikinä ollut käytössä.
PoistaTätä sinun blogia on hauska lukea, kun usein kirjoituksistasi huomaa kuinka eri puolilla Sveitsiä on asiat erilailla. Asun Thurgaun kantonissa ja tulin tänne 2008. Silloin ihmettelin, että kuinka käteviä ovatkaan SBB:n junamaatit verrattuna VR:n vastaaviin (Vr on siis vissiinkin jossain välissä uudistunut), kun pystyy maksamaan frangeilla tai euroilla ja koko automaatti on kosketusnäyttöineen niin helppokäyttöinen ja samalla sas sekä juna- että postauto liput. Myös se ihmetytti, että pankkikorttiin pystyy itse vaihtamaan tunnusluvun ja että automaatista sas sekä euroja että frangeja...toisaalta taas jos ilmaiseksi haluaa nostaa rahaa, niin pitää aina käyttää sitä oman pankin automaattia eikä pankeilla ole mitään sellaista yhteistä Ottoa kuten Suomessa. Myös siitä olen tykännyt kovasti, että sisällä linja-autoissa Frauenfeldissä voi ostaa lipun automaatista eli toisin sanoen mennä sisään mistä ovesta haluaa ja näin ollen ei kaikkien tarvitse jonottaa kuskin luona edessä, joka taas tekee matkustamisesta sutjakkaampaa. Tässä nyt siis ihan vaan muutama huomio, jotka tulivat mieleen kirjoituksestasi :))
VastaaPoistaGrüsse
Maria
Hei Maria! Hauska kuulla kokemuksia toisesta päästä maata! SBB:n maatit ovat minustakin valtavan käteviä ja helppoja, ja tällä Suomen-viisitillä totesin, etteivät VR:n nykyiset automaatit kilpailussa juuri häviä. Aurinkoista syksyä Thurgauhun!
Poista