Näytetään tekstit, joissa on tunniste Media. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Media. Näytä kaikki tekstit

tiistai 30. lokakuuta 2012

Tiesitkö tätä?

Seuraan suomalaisen median Sveitsi-uutisointia laiskanpulskeasti. Tällä viikolla huvitti Ilta-Sanomien pelotteluotsikko "Ikivanha uhka vaanii yhä Euroopan uumenissa: 'Ihmiset eivät tiedä'." Kyseessä oli sama raportti, joka uutisoitiin lyhyesti täälläkin. Uuden tutkimuksen mukaan Genevejärvessä on ollut tsunami joskus 500-luvulla. Uutisen luettuanikaan en tiedä, onko uutta tuhoaaltoa erityisesti syytä pelätä nyt, mutta ymmärrän toki, ettei hyvää otsikkopaikkaa tule koskaan jättää käyttämättä.

Ihmiset eivät tosin taida tietää sitäkään, että kun muilta mailta on kysytty Sveitsin ihmisoikeustilanteesta, on lisähuomiota pyydetty kiinnittämään erityisesti naisten ja maahanmuuttajien oikeuksiin. Erityisesti tasa-arvo työelämässä huolestuttaa, sillä työpaikat eivät jakaudu läheskään tasan miesten ja naisten välillä. Uskontojen tasa-arvosta puhuttaessa mieltä pahoittaa sveitsiläinen minareettikielto. Minusta suvaitsemattomuus on pelottavampaa kuin epätodennäköinen luonnontuho.

Conseiller fédéral Didier Burkhalter vastasi Sveitsin puolesta eilen näihin kysymyksiin ihmisoikeusneuvoston edessä eilen. Poliitikkopyörittelynsä keskellä hän totesi, ettei tällaisten asioiden kehitystä pidä kiirehtiä, etteivät sveitsiläiset käänny uudistuksia vastaan. No, ehkä niinkin, mutta täytyy myös muistaa, että keski-ikäisten, valkoihoisten heteromiesten asemaa tasa-arvon lisääminen ei paranna.

Uutiskatsaus ansaitsee toki loppukevennyksen: Sveitsissä on enemmän koiria kuin lapsia. Minkähänlaisen pelotteluotsikon tästä saisi aikaan?

tiistai 7. elokuuta 2012

Digipaperi latautuu hitaasti

Valittelin keväällä Marie Clairen tilaamisen byrokraattisuutta ja elättelin samalla kuvitelmaa siitä, että Suomessa tämä(kin) olisi niin helppoa, näppärää ja taatusti tietoteknisesti mahdollistettua. Että sen kun vain menisin nettiin, täyttäisin lomakkeen ja lehti materiaalistuisi pöydälleni sillä aikaa, kun keittäisin kupin kahvia.

Yritys ostaa Hesarin digilehti iPadille muutti idealisoimaani käsitystä netti-Suomesta. Olimme jotenkin pöhlöinä kuvitelleet, että ainoa askel prosessissa on, että me vain päätämme haluta digilehden ja sitten tilaamme sen. Hintakin vaikutti kohtuulliselta, alle kolmekymppiä kahdelta kuukaudelta: sinä aikana varmasti huomaisimme, tuleeko lehteä luettua, järkeilin.

Ensin kävi ilmi, että hinta koskee vain "kotimaan tilauksia". Sitten selkeni, että digilehti puuttuu "ulkomaan tilausvalikoimasta", kuulemma näin ainakin "toistaiseksi". Jaa että kuinka? Onkohan siellä lehtitornissa käynyt kenelläkään mielessä että se on digilehti ihan nimenomaan sen takia, että sen voisi tilata minne vain? Ja että varsinkin ulkomailla asuville se olisi ihan kauhean kätevä, koska laadukkainkaan päivälehti ei tunnu enää traditionaalisimmastakaan lukijasta kovin päiväkohtaiselta tai laadukkaalta, kun se saapuu tänne Euroopan sydämeen pari päivää ilmestymisensä jälkeen.

Olimme reippaita ja tiedonnälkäisiä, joten yritimme seuraavaksi Aamulehden tilausta. Siellä tilaajia ei heti ensimmäisellä sivulla kategorisoitu kotimaisiin ja ulkomaisiin, mutta homma tyssäsi osoitesivulle, jonne ulkomaanpostinumero ei kelvannut. Jos ongelman olisi kiertänyt kirjaamalla kenttään, no vaikka vanhempiensa osoitteen, vaati järjestelmä vielä suomalaista puhelinliittymää.

Meille olisi riittänyt sellainen kenttä, johon saa naputella luottokortin numeron.

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Suomen luonto kutsuu

Hämmentävä tunne: lukiessani uusinta Marie Clairea, törmäsin matkareportaasiin Suomesta. Suomi- luonnon kutsu, kertoi otsikko.


Tyypillisine kliseineenkin matkareportaasi tuo iholle Suomen kesäillan tunnun: viilenevän ilman, saunan ja grillin savun. Hyttysistä ei puhuta mitään.

Suomi on muutenkin maan kokoon nähden runsaasti esillä täkäläisessä mediassa, olen huomannut. "Täkäläiseen" lasken myös ranskalaiset aikakauslehdet, sillä niitä tulee paljon luettua, ranskankielisten sveitsiläisten valikoima kun on melko kapea.

Angry birds -uutisiin törmää harva se viikko uutislehdissä. Terveyslehdistä taas olen saanut lukea, millainen edelläkävijämaa Suomi on ollut suolan vähentämisessä - ja yllättäen Valion tuotteet hyppäsivät silmille laktoosi-intoleranssia käsittelevästä artikkelista. Enpä tiennyt, että Valion tuotteita saa Ranskastakin.