Puutetta paikkaavat onneksi leipomot, jotka pitävät sunnuntaiaamuisin ovet auki ja croissant-uunit kuumina. Voisarvien ympärille kelpaa rakentaa omatekoinen sunnuntaibrunssi.
Koska lukijani ovat väistämättä keskivertoa älykkäämpiä, huomasitte varmaan, ettei kuvissa ole croissantteja. Ne ehtivät harvoin edes brunssipöytään, sillä niissä on jokin mekanismi, joka saa ne hyppäämään paperipussista kirsikkahillopurkin kautta suuhuni. Muffinitkin maltoin kuvata vasta syömisen jälkeen.
P.S. Äitini kysyi täällä piipahtaessaan, miksi leipomot saavat olla sunnuntaisin auki mutta ruokakaupat eivät. Ehkä leipomotuotteiden käyttö kuuluu kotisunnuntaihin mutta markettiruoan ei? No, perinteet seuraavat harvoin logiikkaa.
Ranskalaisen aamuun kuuluu tuore croisant. Saksalaisen aamuun kuuluu tuore sämpylä.
VastaaPoistaCroisant tai sämpylä ei päivän vanhana maistu.
Leipomot ovat siksi sunnuntaiaamuna auki.
Sveitsissä lienee sama syy.
Totta, leipomokulttuuri on kaikkiaan todella arvostettua, ja tuoreeseen leipään suhtaudutaan aivan eri intohimolla kuin vaikka Suomessa. Olen muutaman kerran yrittänyt saada tuoretta leipää marketista iltapäivällä, mutta olen aina ollut paikalla liian myöhään - tuoretuotteet menevät aamusta, ja minun tullessani jäljellä on yleensä vain paahtoleipää ja muuta valmiiksi pakattua.
Poista