Joka tapauksessa uskon, että abstrakti ajatteluni on vaurioitunut. Uusin todiste: Koen valtavan hämmentäväksi lähialuematkailun. Jos matkustan Sveitsissä, en meinaa millään käsittää, etten voi puhua kaikkialla ranskaa. Jos taas suuntaan Ranskaan, kuten ihan kohta, viikonloppuvisiitille Mulhouseen, joudun aivan tosissani miettimään, etten tarjoa kaupassa tavaroiden vastineeksi frangeja.
Teille voin vieläpä tunnustaa, että viikonloppukohde vaihtui Sveitsin saksankielisestä Baselista Ranskan Mulhouseen juuri siksi, että siellä voin puhua ranskaa. Baselissa asuva saksankielinen ystäväni taas selitti matkustavansa samasta syystä mieluummin Saksaan, ja kuulemma liikenneyhteydetkin seuraavat kielialueiden rajoja niin, että saksankielisestä Sveitsistä pääsee helpommin Saksaan kuin Ranskaan, vaikka molemmat ovat yhtä lähellä.
Voin lähteä viikonloppureissuun hyvällä omallatunnolla, sillä opin tänään ainakin yhden asian. Opettaja irrottautui klemmarikeskustelun välissä selittämään ranskan kielen historiaa ja valaisi, että jossakin vaiheessa menneisyyttä (juu, vuosiluvutkin ovat abstrakteja juttuja!) kansan käyttämä puhuttu ranska erosi kuninkaan ja hovin käyttämästä kirjoitetusta ranskasta niin paljon, etteivät eri kansankerrokset lainkaan ymmärtäneet toisiaan. Niinpä valtaapitävät tekivät päätöksen, että kirjallisesta kielestä tulee "oikea" ranska. "Siksi siis monet ranskankielen rakenteet tuntuvat niin keinotekoisilta", proffa selitti, ja käytti muuten oikeasti sanaa keinotekoinen.
Tämä havainnoillisen kuvaesiyksen aikana opin myös, että ranskan vaikea ääntäminen johtuu osittain siitä, että germaanivalloittajien ääntämys on vaikuttanut latinaan, jonka pohjalta ranskan kieli on syntynyt.
Ahaa! Germaaniset frankit vaelsivat Frankfurt am Mainin ja Frankenthalin kautta länteen ja yrittivät puhua latinaa. Pieleen meni. Tuli ranskan kieli, mitä ei tietenkään kukaan osannut kirjoittaa. Vai oliko se niin päin, että munkit yrittivät kirjoittaa frankkien mongerrusta?
VastaaPoistaReinin rannoille majailemaan jääneet vanhat kaverit haukkuivat sitten lähteneitten valtakuntaa Frankreich ja kieltä Französisch, tai jotakin sinne päin, sillä eiväthän hekään vielä osanneet omaa kieltään kirjoittaa.
Kansainvaellusjutut ja kielihistoria ovat tosi kiinnostavia. Viis vuosiluvuista, riittää, että asiayhteydet selviävät!
Sveitsiläiset olivat käteviä: eivät viitsineet keksiä omaa kieltä . Heillä on nyt sitten niitä neljä.
(Sanaselityksiä: Furt= kahlauspaikka, Frankfurt am Main = frankkien kahlauspaikka Main-joen yli,
Thal= laakso, Frankenthal= frankkien laakso, nyk. kaupunki Reinin varrella)
P.s. Mahtaisiko ranskalaisillakin olla jo aika modernisoida oikeinkirjoitusta?
Huumorilla!
Kiitos, Anna, täydentävästä tiedosta! Kielihistoria on minustakin kiinnostavaa, ja liittyy aika kiinteästi myös Euroopan poliittiseen historiaan. Ranskalaisten voisi todella olla aika yksinkertaistaa moniakin asioita, mutta tuskin ihan lähiaikoina tapahtuu ;) Sveitsiläiset ovat sentään yksinkertaistaneet numeroita ja luopuneet ranskalaisten "neljä kahtakymmentä" (=80) järjestelystä.
PoistaItse olen lähdössä Sveitsiin vuodeksi, saksankieliselle alueelle. En pysty vieläkään käsittämään että niin pienessä maassa puhutaan monta eri kieltä eikä aina pärjää yhdellä kielellä tietyssä paikassa. No, ehkä vuoden päästä olen taas viisaampi :)
VastaaPoistahttp://life-in-switzerland-jossu.blogspot.fi/
Tervetuloa Sveitsiin, Johanna! Kulttuurien monimuotoisuus todella välillä hämmentää, mutta onpa se toisaalta yksi tämän maan kiehtovuuksistakin. Kiinnostavaa lukea kokemuksiasi saksankieliseltä alueelta. Miellän utse sen "valta-Sveitsiksi", koska suurin osa sveitsiläisistä on kuitenkin saksankielisiä. Toisaalta olen kuullut myös, että jokaisella kantonilla on oma puhetapansa ja kantasveitsiläisten kesken käydään usein leikkimielistä vääntöä siitä, kenen murre tai kantoni on paras. Varmasti sinulla siis mielenkiintoinen vuosi edessä!
Poista