Kuten jo aiemmin teillekin kerroin, siirryttiin täällä (raskaasti) verotettuja roskapussien aikaan. En vielä tekstiä kirjoittaessani tiennytkään, miten raskaasti verotettuun, ja kyllä hiukan yllätyin, kun näin pussien hinnat. Kymmenen pussin rulla maksaa 20 frangia, siis kaksi frangia pussi.
Kyllähän se hiukan kirpaisee ja laittaa vahtimaan, että ainakaan pahvit ja muovipullot eivät enää livahda roskasäkkiin. Sen sijaan minusta on hiukan liioittelua mennä markettiin varastamaan säkkejä! Monelle marketille tästä on kuitenkin aiheutunut niin paljon haittaa, että verolliset pussit on jouduttu laittamaan kassoille hävikin minimoimiseksi.
Vanhanaikaisen säkin käytöstä voi muuten rapsahtaa 200 frangin sakot. Jos käyttää yhden säkin viikossa, pitäisi laittomia pusseja muiluttaa roskiksiin kymmenen kuukautta jäämättä kiinni, ennen kuin rikos kannattaisi. Lajittelu lienee vaivattomampaa.
Toinen voi hyvänen aika -tuntemuksen herättänyt uutinen oli se, että Sveitsissä syödään koiranlihaa, ja myös kissansyönti on täysi sallittua. Myydä niiden lihaa ei saa, mutta jos joku haluaa omasta (tai naapurin) lemmikistä viimeiseen saakka hyötyä, niin ei se ainakaan lainvastaista ole.
Ilmeisesti käytäntö on yleisempi saksankielisissä alueilla (taas tämä etäännyttäminen!), ja Appenzellissa kuivattu koira on kuulemma varsin arvostettu snack. Syönnin kannattajat perustelevat ajatuksiaan, että jos rajaamaan lähtisi, ei voisi syödä enää possuakaan - ja että syödäänhän ranskankielisessä Sveitsissäkin hevosia. Taannoinen pupunpuputtamiseni alkaa tuntua ihan kesyltä järsimiseltä...
Naistutkimuksen maisteri muuttaa maahan, jossa naiset saivat äänioikeuden kolme vuotta ennen hänen syntymäänsä.
Isävainaa rakasti nuorena miehenä joskus ennen talvisotaa uskollista metsästyskaveriaan Suomen pystykorvaa niin kovasti, että hän teki koiran turkista itselleen rukkaset sen mentyä autuaammille metsästysmaille.Ne rukkaset olivatkin erittäin kauniit ja lämpimät. Isävainaan rakkaus ei riittänyt sentään niin pitkälle, että hän olisi kaveriaan syönyt.Riistaa riitti syötäväksi.
VastaaPoistaOsaan kuvitella, että jossakin Sveitsin vuorilla muinoin ihmiset elivät niin suuressa puutteessa ja nälässä, että he jopa joutuivat syömään koirien ja kissojen lihaa henkensä pitimiksi.Syöntikieltoa ei ole sittemmin poistettu.
Omituisimmillekin tavoille löytyy usein selitys menneisyydestä.
Sehän oli tavallaan kaunis tapa pitää vanhaa koiraa mukana metsällä vielä senkin jälkeen, kun koira poistui välittömästä vahvuudesta.
PoistaJäin tuon koiransyöntiuutisen jälkeen pitkäksi ajaksi miettimään, miten keinotekoisia nämä syömisen rajat ovat. Ajatus koiran syömisestä välipalana on kerta kaikkiaan mahdoton, mutten pysty perustelemaan itsellenikään, miksi kania sitten voi syödä. Tai miksi hevosta? Ekologistahan se tok on, että esimerkiksi hevonen elää elämänsä hyötyeläimenä ja sitten päätyy lautaselle.
Minulla menee jonkinlainen henkinen raja siinä, onko kyseessä kasvin- vai lihansyöjäeläin. Esimerkiksi karhun syömisen kokisin vastenmielisenä, hevosensyömistä taas en oikeastaan. Toisaalta kanin yhdistän niin voimakkaasti lapsuuteni lemmikkiin, etten sitäkään vapaaehtoisesti syö.
PoistaJuu, eipä tässä kauheasti logiikkaa taida olla. Mutta ei se minua haittaa. ;)
Niin se taitaa olla, että jonnekin on jokaisen oma rajansa vedettävä. En itsekään pysty entisenä kala-kasvissyöjänä selittämään, miksi söin kalaa mutten muita eläimiä. Ihan miettimisen arvoinen asia tuo lihansyöjä/kasvissyöjäeläin. Mutta eivätkö possut syö ihan kaikkea, ainakin periaatteessa? Vaikka perussyöttösika kai viljalla elääkin.
PoistaKoira-snäkejä??! Kyllä nyt Sveitsi yllätti taas. Vaan toisaalta, hetken mietittyäni, en oikein kykene paheksumaankaan vain siksi, etten ymmärrä enkä itse söisi. MUTTA NäPIT IRTI MUN KOIRASTA. Jos koiria sen sijaan tarhataan ravinnoksi, niin siitä tulis kyllä paha mieli.
VastaaPoistaHeppojen syömistä taas paheksu lainkaan; henk koht valitsen mielummin hevosta, osittain juuri siksi, ettei se ole kuitenkaan elänyt elämäänsä ihan vain tullakseen mun syömäksi.
Riinalla oli hieno huomio toi jako kasvin- ja lihansyöjäeläimeen; asiaa pitää mutustella lisää.
Multa saattaisi mennä ruokahalu, jos joku söisi samassa pöydässä koiraa. Ei kai koiria sentään ruoaksi tarhata, mutta jos olisin koiranomistaja, en ehkä veisi koiraani appenzelliläiseen koirahoitolaan, ihan vain varmuuden vuoksi.
PoistaHevospihvi on edelleen kokeilulistalla, ja tähän asti olen maistanut pollea vain kuivattuna leikkeleenä.
KääääK mikä skenaario - joku syömässä koiraa samassa illallispöydässä?!!?? Okei, tarkennan kantaani: Niin kauan kun koiraa syödään jossain huitsin kaukana (=toisessa kantonissa) eikä kukaan puhu siitä mulle mitään, niin menköön. (Niin, mainitsiko joku jotain etäännyttämisestä?)
PoistaEli siis kunhan saksankieliset pitävät koiransyönnin omana juttunaan, ei me puututa siihen ;) Sen verran tulin kuitenkin vainoharhaiseksi, etten taida tilata ardoise valaisienne -tyyppisiä "paikallisia herkkuja", jos niissä ei ole tarkkaan määritelty sisältöä.
Poista