perjantai 22. helmikuuta 2013

Kotirouvan pätevyysvaatimukset

On se kai myönnettävä, ettei minusta ole kunnon kodinhengettäreksi.

Todiste  A: Opin vasta tällä viikolla, mikä on tiskirätti ranskaksi. (Voitte kuvitella sen turhautumisen määrän, kun kodintarvikeosastolla pakoilee myyjiä, ettei kukaan vain tarjoaisi apuaan - kun ei osaisi edes kysyä.)

Todiste B: Kuvittelin tähän päivään saakka, että kylpyhuoneemme kaakeleissa on jokin kuvio. Kunnes havaitsin, että ne ovat kalkkiveden valumajälkiä.

Todiste C: Ymmärrän noin periaatteessa, että valo uunissa ei tarkoita, että uuni on päällä. Silti toistuvasti sytytän pelkän valon tai sammutan pelkän valon (ja tilanteesta riippuen ihmettelen, miten kana on puolen tunnin jälkeen raakaa tai miksi täällä on näin kuuma, vaikka ikkuna on auki).

Näitähän riittäisi.

Toisaalta, aika turvallisesti voinee todeta, että jos tässä hommassa näin vähillä taipumuksilla pärjää, ei se kovin vaikeaa voi olla.

Ehkä jolu voisi silti ottaa minut kohta töihin, jos ei muuten, niin osana jotain ihmissuojelukampanjaa.

4 kommenttia:

  1. HAHHAH! Kohta B kirvoitti vilpittömän ääneen naurun; kiitos!!

    Mulla sama ilmeni niin, että kysyin Suomessa vieraillessani kaverilta, että onko niiden kylppäri TAAS remontoitu, kun kaikki laatat ja hanat olivat niin uutuuttaan kiiltäviä. No ei ollut. Eivät vaan olleet kalkkisia. (No ihmettelinkin itsekseni, että "ovat sitten päätyneet ihan samannäköisiin kaakeileihin kuin tässä ennenkin oli, onpa jännä")

    Tiskirättiasiassa olen edelleen sitä mieltä, että niitä ei tarvita. Ne on puistattavia, kaikilla kielillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitoksista! :D

      Ihmettelin itsekin siivotessa, että tuoltako puhdas kylppärinhana näyttää. Nopeasti se unohtuu...

      Poista
  2. Huh, tuo ettei tiedä jotain sanaa vieraalla kielellä ja pakoilee siksi myyjiä kuulostaa niin tutulta! Tai vaikka tietäisikin sanan, silti mieluummin etsii itse... ja myyjä kyselee "You find everything alright? Do you need any help?" ja minä vastaan että kyllä kyllä, vaikka näytän (ja olen) ihan hukassa.

    Hoh tuo B. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohdullista kuulla, että meitä hyllyjen välissä pakoilijoita on muitakin :) Ehkä se on jotain hyvin suomalaista, että penkoo mieluummin vartin itse kuin kysyy? Kolumbialainen ystäväni aina ostoksilla patistaa, että "kysy nyt", ja minä vain itsepäisesti vänkään, että "näen kyllä, jos hyllyssä sitä tuotetta on" :D Täällä onneksi myyjät ovat hiukan vähemmän palvelualttiita kuin sielläpäin maailmaa, ja olen myös yrittänyt kehittää sellaisen huolettoman "minä vain katselen" -olemuksen.

      Poista