Keväällä kun kärsin vielä kaupassakäyntivaikeuksista (siis miksi tavarat ovat oudoissa pakkauksissa ja väärässä järjestyksessä!), lähes ostin paketin kania. Se oli sijoitettu ovelasti kanan viereen, näytti kananfileeltä, ja vasta viime hetkillä aloin ihmetellä, miksi paketti on eri värinen. Kappas, tämä onkin kania!
Vähän aikaa sitten ihanaa
La Table -ruokakirjaa lueskellessa törmäsin hyvänkuuloiseen reseptiin: kanaa siiderikastikkeessa. Olin jo ehtinyt innostua, kun huomasin, että niin, tässä muuten lukeekin kania siiderikastikkeessa.
 |
| Tavoitekuva: tämännäköistä pitäisi saada aikaiseksi. |
Hetken mietin, että kanin voisi korvata broilerilla, kuten ohjeessakin neuvotaan. Sitten päätin, että kun kani tällä tavalla pompiskelee keittiössäni, voin saman tien antaa sille mahdollisuuden. Siispä pitkäkorva pannulle, fileenä tosin.
 |
| Kaveriksi juureskimara ja osa siideristä kokin käynnistämiseen. |
Resepti ei lopulta ollut kovin vaikea, ja vaikka en ulkoasulta ikinä ylläkään "ihan" kokkikirjojen tasolle, annoksesta tuli oikein maittava. Kanin maku on mieto, mutta rakenteeltaan pomppija on esimerkiksi broileria tiiviimpi ja lihaisampi.
Juureksille ei ole olemassa reseptiä, ja ne valikoituivatkin mukaan näppituntumalta. Bataatti on mukana värinsä vuoksi, nauris tarttui käteen periaatteella "tämä näyttää juurekselta, katson kotona sanakirjasta, mikä se on", ja punajuuren tunnistin siitä, että saksankielisessä nimilapussa luki
rot.
Punajuuret ovat minun herkkuani ja erittäin terveellisiä. Kivaa, että ranskalaiset ovat keksineet ruveta myymään niitä myös vakuumipakkauksessa valmiiksi keitettynä luomuna tai ilman "bio":a: betteraves rouges,cuites biologiques/organic cooked beetroot/ gekochte Rote Beete bio. Niistä saa kätevästi ja nopeasti vaikka salaatin. Mahtaako löytyä Sveitsistä, koska se ei kuulu EU:hun. Kokeilisin kanifileitä, jos niitä täällä Saksassa saisi. Varmaan sveitsiläiset syövät pupunsa itse.
VastaaPoistaValmiiksi keitetyt punajuuret kuulostavat luksukselta! Minulla tuotti tuskaa jo näiden yksilöiden löytäminen: bongasin ne toisen ruokakaupan biojuurestiskin pohjalta, eivätkä olleet ulospäin järin freesin näköisiä. Maku oli kuitenkin kohdallaan! Kani oli muuten Ranskasta ;)
PoistaVoi ei, pupuuuuu... Mulla oli aikoinaan lemmikkikani ja välttelen yhä kanin syömistä. Jänistä voin sen sijaan kuvitella syöväni, sehän on ihan eri eläin. ;) Kauhutilanne on, kun ravintolassa on tarjolla vain kania ja äyriäisiä. T: Ruokarajoitteinen ;)
VastaaPoistaEhdinkin jo ihmetellä, eikö kukaan kauhistu pupun kohtalosta ;) Epäröin pitkään juuri sen takia, että kanin syöminen tuntui jotenkin väärältä (jänishän ON eri eläin). Perustelin kuitenkin itselleni, että syönhän vasikoitakin, ja että jos pystyy syömään lihaa, on pystyttävä syömään söpöäkin lihaa. Nyt mietin, uskaltaisinko kokeilla Sveitsissä kovin perinteistä hevosta...
PoistaKanin ja äyriäisten välillä valitsisin tämän kokeilun perusteella ehdottomasti kanin, mutta ymmärrän kyllä kauhuskenaariotasi!
Salut, se olen minä tässä taas! (Vietän tässä aktiivista yksityistä blogiselailu-iltamaa.) Valmiiksi keitettyjä punajuuria löytyy Sveitsistä kyllä ainakin perus Coopeista ja Migroksista, ja tietenkin luomuna. Niin, ja heppa on hyvää, anna mennä!
VastaaPoistaSalut, Ginger! Kiitos vinkistä. Olen ihan tosi huono löytämään näistä marketeista mitään. Ehkä taktiikassa on joku vika, koska ei kai syy aina voi olla se, että tuotetta ei ole olemassa? No, heppa löytyy ainakin helposti.
PoistaP.S. Sinulla kun on tuota paikallistietämystä, osaatko neuvoa, mistä hyllyvälistä on parhaat todennäköisyydet löytää tofua? :O