Olen tainnut täälläkin valitella kyvyttömyyttäni löytää Sveitsistä hyvänmakuisia karkkeja. (Oletan myös, että lukijat alkavat kohta valitella kyvyttömyyttäni kirjoittaa mistään muusta kuin syömisestä tai laskettelusta. Veuillez m'excuser.)
Pari viikkoa sitten piipahdimme elokuvissa ja innostuin jo, kun näin irtokarkkitiskin, ensimmäisen sitten Suomen-reissun. Pathé-elokuvateatterin tiski oli kuitenkin varsinainen pettymys: pelkkää eriväriseksi värjättyä, samaa mautonta massaa. Kirpeänvärisistä karkeista puuttui kaikki potku ja lakritsistakin maku.
Olin jo mielessäni hyväksynyt sveitsiläisen karkkimaailman ankeuden ja päättänyt tyytyä suklaa-addiktioon. Sitten se tapahtui. Osuin kauppareissulla juuri siihen tiettyyn pikakassajonoon, jonka vieressä houkuttelivat Dulci Pica -karkkipötköt, jouduin odottamaan niin pitkään, että ehdin langeta houkutukseen...
Ja mikä löytö! Pötköt on päällystetty kertakaikkisen täydellisellä kirpeällä sokerilla. Rakennekin on sopivasti jäystettävän sitkeä, väri hehkuvan joulunpunainen. Ainoa miinus on se, että (tämäkin) tuote on myynnissä vain yhdessä markettiketjussa, mutta jos käyn jo kahdessa eri ruokakaupassa, kai voin saman tien poiketa kolmannessa karkkiostoksilla?
Näiden kanssa kelpasi heittäytyä sohvalle viettämään netintöntä päivää,
sillä ystävämme Swisscom oli katkaissut yhteyden korjaustöiden vuoksi.
Olen päässyt projekti Quebertissä jo puoleen väliin!
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKiva, että olet löytänyt hyviä karkkeja, vaikka sveitsiläinen laatusuklaa mielestäni korvaakin karkkien puutteen!
PoistaMietinkin juuri sinua tänään, kun valikoin irtokarkkeja perjantai pussiin. Odotettavissa huomenna siis sokerihumala ja sen jälkeinen ällötys :)
Ehkä se on merrki jostain syvemmästä sopeutumisesta, kun alkaa kaivata suklaalle vaihtelua? Terkkuja Suomeen! Se hyvä puoli tässä irtokarkkien puutteessa n, että yhtä laatua ei ole niin helppo vetää liikaa, toisin kuin irttaripussista.
Poista