Valittelin vähän aikaa sitten outoa vaihetta ystävyysrintamalla: vanhat suhteet uhkaavat katketa ja uusien syntyminen ottaa aikaa. Outo vaihe jatkuu, nyt myös kahvilarintamalla.
Olen lomaillut viime viikon ja samaan aikaan tapaillut uusia Sveitsin-ystäviä ja järkännyt tapaamisia Suomeen. Ongelmat ovat hieman erilaisia - monia Suomen-ystäviä ei tunnu kiinnostavan, Sveitsin-tuttavuuksien kanssa taas aikataulujen yhteensovittaminen on hankalaa, kun kaikki seilaavat ympäri Eurooppaa. Kuka on Jerusalemissa, kuka Varvovassa tai Lontoossa.
Yksi ongelma on sen sijaan yhteinen. En asu Genevessä mutta tapaan suurimmaksi osaksi ihmisiä siellä. En siis tunne yhtään kahvilaa ja ravintolaa, joten tapaamispaikkojen etsiminen on yhtä suunnistusta. Ilmeisesti entisen kotikaupunkini Helsingin kahvilamaailma on elänyt vauhdikkaan puolivuotisen, sillä en tunnista yhtään niistäkään kahviloista, joita ystäväni siellä ehdottavat tapaamispaikoiksi...
Taidan ryhtyä siksi ihmiseksi, joka pitää aina tulla erikseen poimimaan rautatieaseman pääovilta, sillä se on ainoa paikka, johon varmasti osaan.
Naistutkimuksen maisteri muuttaa maahan, jossa naiset saivat äänioikeuden kolme vuotta ennen hänen syntymäänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti