Kevätfiilistelyäni kommentoinut suomalainen hehkutti Suomen kevään menossa olevaa vaihetta ja toivoi, ettei herättänyt herkistelyllään koti-ikävääni. Ei huolta, en kaipaa keväthangille, vaikka Suomen kevätvalo onkin hyvänä iltapäivänä ainutlaatuinen. Olen siinä mielessä onnekas maahanmuuttaja, että sopeudun uuteen ilmastoon heti lentokoneesta laskeutuessani, enkä sen koommin osaa ymmärtää, että muualla voi olla erilainen sää. (Mikä tekee kotiinpaluista joskus hieman rankkoja, mutta nythän olen kotona.)
Jotain silti kaipaan. Kuten pehmeää, kuitupitoista leipää. Ruisleipää on suhteellisen helppo salakuljettaa tullin ohi käsimatkatavaroissa, tunkea pakastimeen ja sulattaa aamiaiseksi, mutta jos lähtsisin Vaasan Täyshyvää rahtaamaan, joutuisin jättämään kaikki muut matkatavarat pois. Tai astetta isompi haaste: kuinka kuljetat minimissäänkin kolmen tunnin lennon mukana lakritsijäätelöä? Luulen, että helpompi duuni olisi perustella paikalliselle jäätelötehtaalle, miksi mustan jälkkäriherkun valmistaminen kannattaisi aloittaa täällä.
Niin epäisänmaallista kuin se onkin, kaipaan Subwayta. Ehkä on synti kaivata jenkkiherkkua, kun ympärillä ovat Euroopan parhaat leipurimaat. Samaan syssyyn voin tunnustaa, että kaipaan myös tanskalaista Glimmingen port salut -juustoa. Täkäläiset port salutit ovat aivan liian maukkaita silloin, kun haluaisi Täyshyvä-viipaleelleen mietoa arkijuustoa.
Kaipaan myös kunnollista tomaattimurskaa. Olemme Herra Täydellisen kanssa kokeilleet suunnilleen jokaisen kaupan tomaattisäilyketuotteen, ja yhä vain pastakastikkeemme ovat liian löysiä. Lisäksi tomaattipalat ja neste ovat kumman irrallaan toisistaan, eivät sellaista tasaisista murskaa kuin vaikka Pirkan tuotteissa. Maustettua tomaattimurskaa olen jo lakannut kaipaamasta - kun nyt saisi edes maustamatonta.
Lisäksi kaipaan etnisiä keittiöitä. Luin Me Naisista (yksi niistä harvoista lehdistä, joita entisenä aikakauslehtiaddiktina viitsin oikein tilata), että etiopialainen keittiö on nyt muodissa, ja että sitä saa ihan valmisruokana ruokakaupoista. Aloin muistella, miten helppo Suomessa on tekaista vaikka thaikkuruokaa. Tänne mitkään trendit eivät tule nopeasti, suurin osa ei koskaan. Sushiravintoloita on suhteellisen paljon, mutta jos tahtoo mausteiden broilericurryn, ei siihen hätään täydellisinkään sateenkaarirulla auta.
Mutta voisitteko piipahtaa Italian puolelle ostamaan sellaista hyvää tomaattimurskaa? Vai onko se kiellettyä Sveitsin laissa tms.?
VastaaPoistaEU:sta saa tuoda rajatusti elintarvikkeita, joten teoriassa onnistuisi :) Italiaan on tästä kohdasta kuitenkin lyhyimmilläänkin parin tunnin ajo, joten ihan arkipastaan ei viitsi lähteä kastiketta ajamaan. Isompi erä siis kerralla!
PoistaEikö "rajatusti" tarkoita sitä, että takapaksi niin täyteen murskaa kuin mahtuu?
VastaaPoistaJa hei! Nyt suhteellisuudentajua. Helsingistä ajaa esim. Turkuun pari tuntia. Sinä ehdit siinä ajassa sentään Italiaan.Nyyh.
Täältä katsoen sitä ajattelee, että ruokaostoksille naapuriin haluaisi piipahtaa tämän tästä :)
On elintarvikkeille ihan rajatkin, mutta harvoinpa autoja niin tarkkaan tutkitaan. Ainakin Ranskasta tullessa ollaan lähinnä kiinnostuneita siitä, onko autossa moottoritietarra vai ei...
Poista