Voi nöyryytyksen päivää

Sain viime viikolla niin monta "Voi että kun puhunkin hyvää ranskaa" -elämystä, että täytyihän sen nöyryytyksenkin sieltä tulla. Hehkutin muun muassa sitä, miten pystyin salakuuntelemaan ymmärsin vieraiden ihmisten keskustelua junassa ja miten pystyn jo pulputtamaan ranskaa niin nopeasti, että opettajakaan ei ymmärrä mitään opettajakin pyytää hidastamaan.

Kunnes. Yritin varata lääkärinaikaa. Lekuri itse on suomenkielinen, mutta vastaanottovirkailija ei. (Ei, en sentään yrittänyt aloittaa puhelua suoraan suomeksi, sen verran sentään ymmärsin.) Vastaanottovirkailija ei edes vaihtanut kieltä englanniksi - vaan pyysi suorilta suomea puhuvan lääkärin itsensä puhelimeen.

Mikä lause sitten oli niin vaikea? No, yrittäkää itse. Missähän kohtaa tässä äänneläjässä on kellonaika ja päivämäärä: ländilötreeseaseeseöör?

Bon courage!