Käpälä pystyssä

Lupasin Nizzasta kotiuduttuani aktivoitua, ja tulinpa siis teille kertomaan, että nyt on löytynyt sitten sekin ihminen, jolla on Nizzassa heinäkuussa kylmä! Ei Cote d'Azurilla onneksi ihan päivätolkulla tarvinnut palella, mutta iltaisin hieman vilutti. Minä kun en ole ennenkään kesälomalla Välimerellä käyttänyt pitkähihaisia, edes iltaisin, joten en käyttänyt nytkään...

Nyt olen jo puolitoisa päivää ehtinyt totutella arkirytmiin ja uuteen kielikouluuni, joka seuraavien viikkojen ajan on Lausannen kesäyliopisto. Tänään oli ensimmäinen varsinainen kurssipäivä, ja ihmettelin heti aamusta, että mitä tämä tällainen on, kun kukaan ei puhu päälle.

 Ja mikä ihme käsivarsijumppaa tuo on, että taivutetaan käpälää kyynärtaipeesta 90 astetta ja heilutellaan samalla pikkuisen sormia? Hiirikäsijumppaa vai? Siis herran jestas, nämä tyypithän viittaavat! Mitä kurinalaisuutta! Selitän kummallista käytöstä sillä, että iso osa kesäkurssilaisista on juuri lukion lopettaneita tai yliopistossa aloittaneita. Ja sveitsinsaksalaisia.

Kaipasin silti keväisen kielikouluni kaaosta, sillä vaikka siellä ei ikinä aivan aina kuullut omaa ääntään ja ehti harvoin muodostaa kokonaisia lauseita, eipä kuullut kielioppivirheitäänkään. Eikä tarvinnut kärvistellä puoltatoista tuntia pissahätäisenä siksi, ettei kehtaa lähteä kesken vessaan, kun kaikki muut istuvat tattina paikoillaan. Ja viittaavat.